Kukkaro kiittää
11:01 maanantai 8. maaliskuuta 2010
Eli eli eli. Sattumoisin ja täysin vahingossa olin suunnitellut kotivierailun samalle viikonlopulle kun Helsingin käsityömessut olivat. Koska ilmassa on jonkinlaista uupumista enkä tykkää Wanhan sataman messuista yhtään (koska siellä on kuumaa, ahdasta ja kamalat jonot kahviloissa) niin päätin etten mene. Tietysti eilen kun luin Marjutin ja Koukuttajan blogeista että siellä olisi saattanut tavata Marjuttia ja Koukuttajaa niin vähän kyllä harmitti. Tosin Koukuttajaa treffailen kyllä tällä viikolla! Sillä on menossa joku Suomi-turnee.
Joten päätin siis että käydään kurkkaamassa se Lankamaailma Nordia kun siitä kaikki puhuu (tosin äidin mielestä sekin oli kummaa että haluan vapaaviikonloppunakin kiertää lankakauppoja):
Minulla oli suuret suunnitelmat ottaa kamera mukaan ja luvalla kuvata ihan kaupan sisältä mutta se oli niin iso ja sitten rupesi vähän itseäkin nolottamaan. Mutta on kyllä maineensa veroinen! Olin kirjanut kalenterin sisäkanteen post-it-lapuille neljän neuleen speksit (pellavaa, sukkalankaa, villa-alpakkaa, pörröistä villaa tai mohairia) joita metsästin. Ja niin kuin sanoin eilen niin pellavan kanssa ei ihan onnistunut. Eikä villan koska kaupasta ei löytynyt Rowania tai Sirdaria. Mutta ei kai sitä nyt lähdetä junalla kauppaan ja tulla kotiin tyhjin käsin?
Sukkalankaa Pinaattitunikaan. Kaupassa muistelin että edelliseen meni kaksi kerää SchoppelWollen Zauberballia jota oli sopivasti kaupassa jotta pystyin tarkistamaan että lankojen metrit täsmäsi. Jännitti vielä kotimatkallakin keksinkö omiani mutta niin se vain oli kuin olikin. Finnwool hyppäsi syliin kun kiersin kauppaa kolmannen kerran. Ja tuo ylhäällä piilossa oleva on se ilmainen kerä jonka sain kun vingutin korttia yli 20 euron edestä. Siitä tulee kuulemma yksi lyhytvartinen sukka. Täytyy varmaan mennä pian takaisin?
Mutta uskon että messuilla olisi tullut vielä enemmän vahinkoa... vai mitä?
Miehelle oli ehkä hivenen tuskaistaa jo se että kierrettiin yksi kauppa kolmeen kertaan. Mutta kun sitä lankaa oli niin paljon että meinasi tulla samanlainen sokeus (lankasokeus?) kun Karnaluksissa vaikka Nordiassa langat onkin järjestetty paaaaaaljon loogisemmin (sukkalangat samassa nurkassa, pellavat yhdessä hyllyssä, löytönurkkakin löytyy...).
Josta sitten keksinkin loistavan synttärilahjan itselleni (sitten toukokuussa kun oon ehtinyt olla tosi kiltti):
Ajattelin että voisin ottaa äidin (tai jonkun muun lankamyönteisen) mukaan ja koluta kaikki Helsingin lankakaupat. Tai ainakin keskustan. Tai ainakin ne joita en ole vielä kolunnut. Tosin 14. & 15. päivä on tentit joten se pitää tehdä joko viikkoa aikaisemmin tai viikkoa myöhemmin.
Klassisesti äiti sanoi kaupassa että puikot oli alennuksessa (en tiedä mitkä puikot vai kaikki) johon totesin etten varmaan tarvitse mitään joten keskityn lankaan. Ja sitten eilen ilalla tilasin Vuorelmalta 200 cm 2.5 mm pyörön että saan puuvillapaidan kaarevan reunan tikuteltua kunhan hihat valmistuvat. Täytyisi varmaan lähteä Tallinnaankin hakemaan lisää pyöröjä Karnaluksista...