Tukka putkella tunnelissa
21:23 perjantai 12. maaliskuuta 2010
Sisältää 0% käsitöitä
Meinasin nyt avautua asiasta joka on tärkeä, henkilökohtainen sekä akuutti. Tämän päivän yliopisto-opiskelusta. Minun yliopisto-opiskelusta. Mahdollisimman huonosta yliopisto-opiskelusta. En tarkoita huonolla että olisin huono opiskelija. Taidan olla ihan keskitasoa. Joskus parempi ja joskus rima kolahtaa. Opiskelen vain väärin.
Opin sen tällä viikolla kun sain kuulla että sain hylätyn helmikuun tentistä. Olin siipi maassa ja valmis kuoppaamaan ihan kaikki suunnitelmat. Olin toisaalta myös sitä mieltä että en olisi itsekään päästänyt itseäni läpi tentistä. Olin lukenut kirjat mutten osannut vastata juuri tentaattorin antamaan kysymykseen.
Niinpä, 300 sivua tekstiä, yksi kysymys, neljä tuntia aikaa.
En ole hyvä suoriutumaan paineen alla. En ole hyvä filosofoimaan yksinäni, humanistiparka. Enkä tykkää siitä että kuukauden työ voidaan mitätöidä yhdellä kysymyksellä. Varsinkin ET:ssä jossa minusta on koko ajan kyse jostain isommista asioista, jostain laajemmasta. Ymmärrän että sekin oppiaine sisältää juttuja jotka pitää vain osata. Aivan kuten kertotaulu tai verbintaivutus tai Suomen kannalta tärkeiden sotien ajankohdat (tai minkä tahansa sotien ajankohdat oikeastaan).
Mutta sitä se yliopisto-opiskelu on. Joka ei ole kenenkään vika. Ja kaikkien vika. Systeemin vika.
Samaa sivuaa meidän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen opiskelijoiden tärkeä tempaus: Tutkintotehdas 8.-9. huhtikuuta. Onneksi museologia on kyseisellä laitoksella. Onneksi kalenterissa on tilaa käydä seuraamassa edes osaa kahden päivän tapahtumista ja vierailijaluennoista ja opiskelijoiden aikaansaannoksista. Mutta samalla mielessä pyörii että niin moni muukin laitos ja aine hyötyisi meillä vastaavasta.
Tosiasia on että opintotukeni loppuu toukokuussa ja jos olen todella ahkera (sitten kun sille on aikaa) niin gradu valmistuu realistisella arviolla lokakuussa. Tästä olen puhunut paljon, lähinnä sen takia koska graduntekijältä kysytään aina miten gradu voi. ("En tiedä, en ole ehtinyt kaivaa sitä niiden huipputärkeiden tenttien takia tietokoneelta moneen viikkoon") Mutta koska juttelin yhden yliopistomme ehkä parhaimman opettajan kanssa tänään tajusin jotain todella tärkeää...
... en halua valmistua maisteriksi.
...haluan valmistua asiantuntijaksi!
Ja se ei ehkä tarkoita sitä tukkaputkella tunnelissa painamista vaan asioiden omaksumista. Asioiden pureskelua. Omien ja opiskelun palojen koontia. Ja voi olla että se kestää lokakuuhun. Voi olla että se kestää pidempään. Mutta se kestää sen minkä se kestää.
