Prosesseja
14:57 torstai 20. marraskuuta 2008
Aamulla hieraisin silmiä muutamaankin kertaan. Oli hassua huomata että yöllä oli satanut runsaasti lunta (sitä on oppinut vaatimattomaksi). Ihanaa.
Lupaan etten kuvaa lumitilannetta koko talvea...
Jotenkin olen luullut että tämä on viimeinen paikka johon Suomessa sataa lumi. Tosin kuulin että nyt se taitaa olla loskainen Porvoo. Ei tuokaan kovin vahvalta näytä mutta nautitaan nyt ainakin hetki.
Päätin hetki sitten että lukeminen riittää. Näillä eväillä menen tenttiin huomenna. Viimeinen päivä on jotenkin aina hankala. Olen ihan turtunut lukemiseen ja toisaalta on sellainen mania että tämä ja tämä ja tämä on vielä pakko omaksua. Antaa olla.
Täysin en ole neulomisia laiminlöynyt vaikka siltä tuntuukin:
Ihastuin Dropsin Alpacaan niin paljon että projektilistalle pääsi oitis Nejan Alppakkametsä. Ja kun nyt kerta aloitettiin niin samalla Wilhelmiina vaikkei se alpakkaa olekaan. Jos olisin kissa parkkeeraisin sohvalle ja hieroisin poskeani Sesamea vasten. Koko ajan.
Huomasin että olen neulonut hirveästi harmaata viimeaikoina joten voisin jopa suoda itselleni oikeuden neuloa Alpakkametsän punaisesta langasta, tai sinne päin kallistuvasta... Ehkä joulupukki toisi minulle lankoja... tai ainahan voin auttaa pukkia jos pukilla on kauhea kiire.
Sain pääteltyä harmaan tunikani helmaosan eilen. Viikonloppuna on siis tiedossa kaarrokkeen palmikko ja paljon lyhennettyjä kierroksia. Aivan täydellisen tyytyväinen en helmaan ole, mutta olen yrittänyt vakuuttaa itselleni että on se hyvä koska se on mun! Ja ensimmäiseni. Lisäksi se ei ole vielä nähnyt höyrysilitysrautaa joten mieli saattaa muuttua.
EDIT: Kääk, sain Tinyltä tällaisen ihanan, talvipäivää lämmittävän tunnustuksen. Kiitos!
Voisin taas vaikka kiitokseksi listailla lempiblogejani joku kerta, mutta nyt ruokaa laittamaan.
Joululomaa odotellessa...
13:53 tiistai 18. marraskuuta 2008
Juu, jatkan lukemista ihan just kun oon saanut blogattua (perjantaina humanismin perusteet-tentti joka sopii tällaiselle... hmmm... humanistille).
Sunnuntaina satoi ensilumi! Sain uudet ihanat talvikengät jalkaan eikä ole enää ylipukeutunut olo villakaulahuivissa ja myssyssä. Tosin ei sitä lunta nyt hurraamiseen asti ole.
Sisällä on lunta enemmänkin. Ensimmäiset laukun koristeet olivat aivan liian isoja pesukoneesta pompanneisiin laukkuihin. Laukut taas olivat juuri sopivia 9- ja 4-vuotialle tytöille joten eikun uusia koristeita tekemään... ei haittaa koska eräs 25-vuotias haluaisi oman huovutetun laukun lumihiutalekoristeella...
Poron sain kutistettua juuri sopivan kokoiseksi mutta lumihiutaletta en. Joten toisessa kassissa taitaa olla kaksi vaalean sinistä tähteä. Söpö se on noinkin.
Malli: Porokassi (Novita, Syksy 2006)
Lanka: Huopanen, 200-300 g
Puikot: 10 mm
Hihnasta neuloin reilusti lyhemmän. Tässä se oli 97 cm ennen koneeseen menoa. Huopuneena hihna on 85 cm. Vannon että neuloin kassi osan ohejiden mittoja seuraten mutta ainakaan muoto ei ole ollenkaan sama kuin ohjeessa...
Ja sain kutistettua Ravelryn keskeneräiset listaa kahdella työllä tänään. Se alkoikin olla hyvin katastrofaalisen pitkä. Tosin kaikki työt edistyy. No, paitsi se palmikko villatakki joka on odottanut kaulusta jo vaikka kuinka kauan. Pitäisiköhän vihdoinkin luvata vannoa että en aloita yhtäkään työtä ennen kuin saan KAIKKI vanhat valmiiksi? Kaikki joululahjaneuleet on nimittäin jo aloitettu.
Muuten se oma laukku pomppaa puikoille ennen kuin huomaankaan. Tosin en ole vielä (tarkoituksella) keksinyt mistä langasta neulon sen. Huopasen epätasainen huopuvuus pistää nimittäin silmään niin paljon että jätän ne taas kaupan hyllyyn kunnes unohdan sen...
Tunikaa olen taas tikutellut ahkerasti. Olen jo pelottavan lähellä kaulusta, sitä vaikeaa kohtaa.
Missäköhän ne muistiinpanot olikaan? Ja sillä on jo nimikin. Tai on ollut jo kauan. Mahtaisikohan valmistua viikonloppuna kun tenttiin lukeminen (ja tentti) on ohi?
Talvivarvut
15:40 sunnuntai 16. marraskuuta 2008
Netissä törmäsin vain naisten isoihin lapasiin joten niitä ohjeita muokkaamalla neuloin itselleni sopivat lapaset. Itse katsoin mallia näistä ohjeista: Helminallen lapaset ja Helmiksen lapaset
Koko: Pienen naisen pienen käden lapanen (jos siivoushanskoissa kokosi on S niin nämä sopivat hyvin)
Lanka: Sandnes Garn Tove, harmaa, alle 50 g lapaspariin, vähän tummempaa harmaata koristeluun
Puikot: 3.5 mm (muistakaa että minulla on löysä käsiala ja yleensä joudun pienentämään puikkoja 1.5 mm ohjeeseen, toisaalta kaikki muutkin huovutetut lapaset on tehty näillä puikoilla. Mene ja tiedä)
Luo 10 s per puikko eli 40 s
Neulo 1 krs oikein, 1 krs nurin, 1 krs oikein, 1 krs nurin. Näin saat siistin ranteen.
Jatka 10 krs sileää (voisi neuloa pidempäänkin).
Kavenna joka puikolla 2 x 2 o yhteen, jäljelle jää 32 s.
Neulo 2 krs sileää
Lisää joka puikolla 2 s takaisin (eli lisäysten jälkeen yhteensä 40 s)
Aloita heti peukalokiila ja neulo peukalokiila lisäysten välillä 3 krs sileää (itse lisäsin 8 silmukkaa ja loin kiilan jälkeen 6 tilalle). Eli vasemman käden lapasessa 2. puikon lopussa ja oikean käden lapasessa 3. puikon alussa. Täältä löytyy hyvä peukalo-ohje.
Neulo 30 krs sileää peukalon jälkeen (tai niin kauan että kaikki sormet peittyvät hyvin). Ompele 1. puikon alussa, 2. puikon lopussa, 3. puikon alussa, 4. puikon lopussa joka kerros 2 silmukka yhteen. Jälleen Neulonta AO:n sivuilla on hyvä ohje.
Poimi peukaloon 8 silmukkaa 8 jemmaan jätetyn silmukat lisäksi. Neulo 16 kerrosta (tai niin kauan että peukalo peittyy mukavasti).
Koristele lapaset eri värillä luomalla kuvioita ketjusilmukkajonolla. Käytin itse virkkuukoukkua mutta voit toki myös käyttää klassisesti neulaa.
Huovutus kerran 60 asteessa pesukoneessa.
Mitat:
Pituus ennen pesua: 25 cm
Leveys ennen pesua: 12 cm
Pituus pesun jälkeen: 19 cm
Leveys pesun jälkeen: 10 cm
Lapaset ennen pesua
Lapaset pesun jälkeen
Luotan siihen että ohje on sen verran simppeli etten saanut virheitä mutta jos neulot tällä ohjeella ja äkkäät virheen niin kerrothan minullekin!
Hei tonttu-ukot neulokaa...
13:20 perjantai 14. marraskuuta 2008
Tonttutehtaalla on oltu tehokkaita. Tosin jos ottaa huomioon että ensimmäinen joululahja valmistui elokuussa, niin ei kai se ole mikään ihmekään. Aamulla kuitenkin tajusin ettei minulla ollut yhtäkään neuletta jonka olisi voinut ottaa luennolle (osa keskeneräisistä töistä neulotaan paksusta kaksinkertaisesta langasta, siis kahdesta kerästä, ja tunika nyt vaan on jo liian iso laukkuun). Onneksi luennon aihe oli mielenkiintoinen ja liittyy mahdolliseen tulevaan graduuni joten ihan mielelläni tein vaihteeksi muistiinpanoja. (Silti piti luennon jälkeen mennä korjaamaan neuleongelma)
Aika hassua että virkkaus ei ole lempitekniikoitani mutta silti tuntuu että joulun alla teen sitä paljonkin. Kuvassa on koristeet niihin kahteen joululahjaan joita voin täällä esitellä. Teen nimittäin isän tyttöystävän lapsenlapsille laukut. Kaikki pienet tytöthän tykkäävät laukuista, eikö totta? Toiseen tulee poro ja toiseen lumihiutale. Malli porolaukkuun on Novitasta (syksy 2006) ja lumihiutale toisesta käsityölehdestä. Laukut on neulottu, nyt ne pitäisi vaan päätellä ja heittää pesukoneeseen.
Olen aina ollut hyvä palkitsemaan itseni hyvästä opintomenestyksestä (tosin nyt päätin että palkitsen tästä lähin vain ne korkeimmat arvosanat, jos niitä vielä saan). Se syy ja tämän viikon työkeikat mahdollistivat kurvin Poppeliin:
Minua on kyllä yritetty saada luopumaan tämän langan himoitsemisesta mutta minä kun olen itsepäinen. Pakko tehdä itse omat ”virheet”. Olkoonkin mahdollisesti kutiavaa tai venyvää niin tämä väri on mielestäni ihan validi syy ostaa nämä langat:
Aaah ja uuh. Ja tästähän tulee Sesame. En ole vielä päättänyt miten päin värit menee. Paidasta kun piti taas kerran tulla punainen. Onneksi ei tule tällä kertaa.
Juu ja se lapasohje huomenna. Jos sitä nyt joku on odottanut.
T niin kuin...
14:14 keskiviikko 12. marraskuuta 2008
Ei valmiita töitä (joulupukin paja on kovassa vauhdissa), ei kuvia. Muistin että Mari myi minulle jo hetki sitten T-kirjaimen ja kyseisenä iltana Juuso myi 10 min aikaa keksiä ne...
1. Tulevaisuus – aika utuinen vielä vaikka tiedänkin miksi valmistun. Viime aikoina ollut kovasti mielessä kun olen miettinyt että mistä saan töitä parin vuoden päästä kun valmistun ja missä me asutaan.
2. Touhuaminen – tätä olen tehnyt aina. Ja tekevälle sattuu.
3. Televisio – olen koukussa lähes kaikkiin sarjoihin jotka tulee MTV3:lta klo 21. Ja myös Täydellisiin naisiin joka tulee Neloselta. Klo 21…
4. Tietokone – rehellisesti en pärjäisi ilman. Jos en ole pika-pikaa lähdössä johonkin niin aukaisin sen heti kun olen syönyt aamiaisen.
5. Torstai – päivä jolloin olen rättiväsynyt jos on ollut rankka viikko. Hassua kyllä sen jälkeinen perjantai menee ihan helposti.
6. Tuikut – ja kaikki muut kynttilät on kivoja.
7. Tytöt – kutsun läheisimpiä ystäviäni yläasteelta vieläkin tytöiksi. Vaikka me kaikki ollaankin jo täytetty tänä vuonna 25.
8. Talvi – pienenä en tykännyt yhtään mutta paranevat mitä vanhemmaksi tulen. Varsinkin tänä vuonna aloitin talven odottamisen heti kun selvisi ettei kesä ollut mistään kotoisin…
9. Taide – tärkeä osa elämää. Kaikissa muodoissa.
10. Työ – vaikka teenkin ihan alipalkattua työtä keikkaluontoisesti niin se on silti minulle iso juttu.
Laita komenttia jos haluat ostaa minulta kirjaimen. "Huomenna" lapasohje.
Talvinen setti valmiina
14:40 tiistai 11. marraskuuta 2008
”Huomenna” on tässä blogissa suhteellinen käsitys. Yleensä se tarkoittaa ensi kerralla, mutta ei aina edes sitä. Sunnuntaina oltiin pitkään syömässä ja eilinen päiväkin meni kuin siivillä. Sain tosin kuvattua lapaset mutta huomasin vasta illalla että salama olisi ollut tarpeen. Siispä tänään otettuja kuvia lapasista.
Joidenkin mielestä lätkämatsit on jännittäviä mutta minä olen sitä mieltä että neulominen voi olla yhtä jännittävää, tai jännittävämpää. Netissä ei ole yhtäkään (?) ohjetta pieniin naisten lapasiin joten jouduin tekemään sen itse. Lisäksi neuloin nämä langasta jota en ole koskaan ennen neulonut saati huovuttanut ja koristelin ne itselle uudella tavalla… sunnuntaiaamuna odottelin pesukoneenohjelman loppumista hyvin pistoksissa. Ja onnistui!
Malli: Talvivarvut (oma)
Lanka: Sandnesgarn Tove, 50 g, hivenen mustaa koristeluun
Puikot: 3.5 mm
Näin jälkeenpäin mietin että olisin varmaan voinut neuloa itselleni vaan lasten lapaset (Talvivarpujen pituus on 19 cm ja leveys 10 cm). Kuitenkin niiden ohje on kirjoitettu ja julkaisen sen ”huomenna” tai ”ylihuomenna” jos joku muu vaikka etsisi samaa. En saanut ihania kuvia lapasista, huivista ja myssystä yhtä aikaa joten kertauksena tuttu kuva ja ne puuttuvat speksit.
Varvut on siis kirjailtu ennen huovuttamista virkkukoukun avulla lapasten pintaan.
Malli: Lohikäärmehuivi (PDF)
Lanka: Istex Bulky Lopi, 300 g
Puikot: 8 mm
Malli: Mario-myssy
Lanka: Sandnesgarn Alfa, 100 g
Puikot: 3.5 mm
Täällä sattuu muuten kummia. Olen maininnutkin lukevani tänä vuonna taidekasvatusta vähän niin kuin huvikseen, ilman tavoitteita (paitsi saadakseni tarpeeksi opintopisteitä opintotukea varten). Taidekasvatukseen kuului yhteinen kurssi museologian kanssa josta vetäisin korkeimman mahdollisen arvosanan (se numero on opinto-otteessani vain kerran aikaisemmin) ja rakastuin! Joten nyt jatkankin "huvikseen opsikelua" museologian puolella. Ehdin opiskella perusopinnot hyvin ennen valmistumista ja jos jano jää (ja joskus kyllästyn opettamiseen) niin palaan varmaan täydentämään ne. Ei ehkä ihan normaalein opintoura mutta silti.
Olen kyllä diagnosoinut että minulla on joku lähtemisen vaikeus ja hirveä tarve opiskella kaikkea josta saatan tykätä ennen kuin potkivat pihalle. Toisaalta olen koko ajan halunnut B-suunnitelman jos opettaminen ei olekaan minun juttuni ja mielestäni tuo museologia on vahva sellainen. Minun luoteella kun ei kuitenkaan tehdä samaa työtä 30 vuotta.
Oikein odotan ensi vuoden kokonaisuutta johon kuuluu muun muassa konservointia ja erilaisia tuhoeläimiä. Kaiken lisäksi eilen keksin omannäköiseni graduaiheen ensi vuodelle, aiheen joka ei edes ole kovin huono. Liian monta rautaa tulessa?
Istuu kun lapanen
14:53 sunnuntai 9. marraskuuta 2008
Viime kuussa ostin kauan himoitsemani hameen ja siihen sopivan paidan... Isosiskon synttärit on hyvä syy ostaa myös itselle jotain kivaa... Kaupassa paidan päälle oli puettu bolero mutta totesin sen mallisten boleroiden aina nousevan ärsyttävästi käytössä joten se jäi kauppaan. Haave vaaleasta bolerosta jäi kuitenkin päälle ja kun mietin mitä Karnaluks-langoista tulee niin törmäsin kivaan boleroon. Tässä siis hyvin vuodenaikaan suhteutettu pitsibolero:
Tätä paitaa on neulottu luennoilla (kun kaikki osat ovat hyvin käsilaukku kelpoisia), neuletapaamisessa ja eilen Maikkarin leffa katsoessa (Frida on DVD:llä, se ei houkutellut eilen). Kuvat ovat sisäkuvia kun ei ulkonakaan näemmä ole paljon paremmat kuvausolosuhteet (varsinkaan pitsibolerossa). Ja nämä on otettu alle tunti sitten!
Malli: Pitsibolero, Moda 4/2006
Lanka: Read Heart Cotton, 200 g
Puikot: 2.5 mm
Ensin tosiaan yritin neuloa lankaa kaksinkertaisena mutta boleron takaosasta tuli hirveän suuri! Sitten laskin lyhyellä matematiikalla tiheydet uudestaan ja totesin että yksinkertaisena, S-koossa siitä tulee juuri sopiva. Täällä mitään mallitilkkuja tarvita; tuli juuri sopiva!
Bolero on kiva tehdä ja nopea. Eikä reunoja huolitella mitenkään (joten puuvillalanka on juuri hyvä), tosin päättelyn suhteen olen hyvin skeptinen (joten puuvilla lanka ei ole niin hyvä). Toivotaan että kestää tai sitten pitää keksiä saumoihin jotain muuta.
Kuvaajana Juuso jolla on määrittämätön akuutti ylähengitystie-infektio. Yskii ihan samalla lailla kun minä viikko sitten. Onneksi kuitenkin ilman sitä astma-yöyskää joka minulla oli. Eli nukuttua saadaan mutta kurja kuunnella vieressä kun tietää miltä tuntuu.
Ollaan kuitenkin ilmeisesti menossa isänpäivä illalliselle. Halusin laittaa juuri tämän asun mutta ehkä pitää vähän rajoittaa ja pukea jalkaan farkut. Höh. Kaulassa on muuten se itse tehty koru. Ja huomenna toivottavasti kuvia lapasista jotka nekin istuu kuin… lapaset.
Neiti vilukinttu ja piiloilevat talvikengät
16:12 lauantai 8. marraskuuta 2008
Alpakan lopuista tuli sitten säärystimet. Viimeksi olen tehnyt kokonaisen parin säärystimiä yläasteella (olen kyllä viime aikoina neulonut 1.5 eri paria säärystimiä, into vaan on lopahtanut kumpaankin). Ne yläasteella neulotut on tylsät 2o2n ja aivan liian kirkkaan vihreät. Tämän talven talvikengät odottavat vielä kaupassa (toivottavasti) ja tarvitsen säärystimet joilla pärjätä edes pari päivää enemmän syyskengissäni.
Malli: Alpaca Sox Legwarmers
Lanka: Schachenmayrin Alpaka 100 g.
Puikot: 2.5 mm
Onneksi olen lyhyt säärinen joten lanka riitti sopivasti. No joo, oikeasti sitä jäi ylikin mutta neuloin kerän kummastakin päästä, sain langan solmuun, jouduin katkomaan ja neulomaan säärystimet kuitenkin erikseen. Siitä syystä päättelin toisen tajuamatta että se toinen olikin jo pidempi. Hups. Olisin siis saanut 6 mallikertaa mutta en jaksanut purkaa jo pääteltyä. Laiska saa vähemmän.
Mutta toisin kuin kuvaustilanteessa, tulen todennäköisesti käyttämään näitä säärystimiä lähinnä farkkujen alla, joten on ihan sama kuinka pitkät ne ovat. Varsinkin kun niitä tuskin voi montaa kertaa pitää ylhäällä kun tuo lanka on niin lörpsähtävää.
Testasin säärystimiä tänään neuletapaamisessa (farkkujen alla) ja ihanat oli. Neuletapaamisessakin oli mukavaa. Kiitos. (Voisin oikeasti istua siellä valomerkkiin asti mutta kun nälkä tulee viimeistään klo 13...)
Myth: busted
19:49 torstai 6. marraskuuta 2008
Eilisen Myytinmurtajien jälkeen (juu-u, keskellä yötä) intouduin tekemään heijastintestejä meidän kylpyhuoneessa. Meillä ei ole ikkunaa kylppärissä joten ne testit olisi voinut tehdä päivälläkin mutta olin kai vain niin inspiroitunut kaikesta räjäyttelystä.
Testiin pääsivät kaikki talvivaatteideni heijastimet eli taskussa roikkuva Niiskuneiti ja hatussa oleva läpyskä.
Juuso tuli vielä auttaamaan. Toisin kuin minä, Juuso ei valaissut koko kylpääriä säälittävällä taskulampullamme vaan lähes peitti sen kädellään jolloin valo heijastui takaisin vaan heijastimesta. Jos heijastui.
Ja arvatkaa mikä on lopputulos?
Niiskuneiti ei heijastanut lähes ollenkaan mutta hatun läpyskäpä heijasti! Siitäs sain. Eilen bussikuskikin kommentoi että pitää käyttää heijastinta pimeällä pysäkillä. No minähän yritin mutta Niiskuneiti olikin ihan susi...
Kuva otettu yösalamalla
Asiasta viisastuneena takin taskusta roikkuu nyt Veturin Shellistä ostettu, juuri söpön vaaleansininen, lumihiutale. Suuri kiitos anonyymille apurille!
P.S. Testasin lumihiutaleenkin ja hyvin toimii!
Onko kellään vanhaa lumihiutaleenmuotoista heijastinta?!?
13:00 keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Aloitellaan arvoituksella (jos olet lukenut edellisen postauksen kommentit niin tämä on vähän pilalla, valitan). Missä kaupungissa olin eilen?
Miksi Jyväskylässä ei ole tällaisia paloasemia?
Ja vielä: mihin matkalla?
Menitaan! Lähdin siis taas Juuson matkaseuraksi Helsinkiin. Herra kun on vähän kipeä (mutta työmatkaa ei voinut perua) ja minulle oli kivuttomampaa taas herätä klo 4:30 kun miettiä sydän syrjällä koko päivän että nukahtaako se rattiin.
Helsingissä minulla oli ruhtinaalliset kolme tuntia aikaa jossa kyllä ehti ostaa jouluspesiaali IK:n Stockmannilta, juoda glögin kahvilassa, käydä Menitassa silittelemässä lankoja ja syödä jotain. Taas juuri sillä hetkellä kun kipusin Hakaniemen hallin portaita niin Juuso soitti että valmista olisi... kumma sattuma?
Menitasta mukaan lähti myssy- ja lapaslangat. Tänään luennon aluksi ompelin lätkän kiinni eilen neulomaani myssyyn. Ja voilá, nyt ollaan ihan talvikelpoisia. Kadut on kyllä liukkaat mutta silti tunnen itseni lievästi ylipukeutuneeksi talvitakissa ja lohikäärmehuivissa. Eikö muilla ole vielä kylmä? Edelläni käveli äsken tyttö ohuessa vakosametti bleiserissä, kesähameessa ja hyvin ohuissa sukkahousuissa!!!
Minähän en irvistele...
Menitan myyjä muuten kommentoi huiviani ja piti heti mainostaa että se on Vilman kehittämä. Samalla mainitsin että juuri sen takia tulinkin ostamaan lankaa kun huivi tarvitsee myssyn. Mun ikioma Mariomyssy!
Kuvat nyt on taas minun tähtäämiä kun tuo Juuso tosiaan lojuu sohvanpohjalla. Ei kipeitä saa pyytää ottamaan neulekuvia, eihän? Lupaan kunnon kuvia sitten kun lapasetkin ovat valmiit. Kunhan saan kuvaajan pystyyn viikonloppuna. Kai se on hyvä merkki? Ollaan niin läheisiä että jaetaan kaikki, pöpötkin...
Mariomyssyn lätkä on tosiaan tehty huivin langasta ja koristeltu heijastinlangalla ja nauhalla. Nyt varoituksen sana: kuulin etteivät itsetehdyt heijastimet ole juuri mistään kotoisin. Vähän kirpaisi kun olen niitä itsekin lahjaksi antanut. Parhaat heijastimet ovat sellaisia 80-90-luvun kovia, kuviottomia muoviheijastimia. Autoliiton sivuilta löytyy painavaa tietoa asiasta. Jos siis haluat olla turvassa, niin hanki kunnon heijastin!
Ongelma vaan on että noita kovia ei tunnun löytyvän enää mistään! Minulla onkin hakusessa sellainen lumihiutaleenmallinen joka minulla joskus oli... Jos joltain sellainen löytyy (ei pahasti naarmuuntunut) niin olisin valmis vaihtamaan sen silmukkamerkkeihin tai lankaan tai johonkin muuhun! Sähköposti löytyy tuosta sivusta ja kommentteinakin voi jättää vihjeitä siitä mistä niitä saisi.
Niin ja on minulla kovia muumiheijastimia mutta nyt haluaisin nimeenomaan sellaisen lumihiutaleen talvitakkiin...