Naamakirja
19:40 perjantai 3. heinäkuuta 2009
Oli vaan yksinkertaisesti pakko matkia Norpattia.
Jos nyt jostain syystä tekstit ei näy ja on vaan pakko tietää niin isompi löytyy täältä.
These are a few of my favorite things
16:53 torstai 2. heinäkuuta 2009
Lupasin kertoa mitä Prahasta kannattaa ostaa, jos ei Schoeller + Stahlin langat kuulu suurimpiin intohimoihin. Minun lempi ostokset olivat:
Pussillinen helmiä Manufakturasta. Kyseisen ketjun liikkeissä on myös isoja purkkeja joista saa ilmeisesti valkata itse helmiä (ja vaijeria valmiina lukkojen kanssa) mutta tämä pussin leppäkertut huusivat nimeäni. Huivipuikon (mahdollisesti oikeasti hiuspuikko?) ostin Kaarlensillan myyjältä. Kahdessa kojussa myytiin huivipuikoiksi soveltuvia puikkoja. Tällä myyjällä oli tällaisia lyhempiä (18 cm), toisella oli pidempiä ja kaksi päisiä (siis pinnin näköisiä). Nyt harmittaa etten ostanut myös sellaista pinnin näköistä.
Metallinapit ovat myös Kaarlensillan yhdestä kojusta. Niitä oli vaikka minkä näköisiä mutta nämä miellytti silmää (ja yritin löytää useamman samanlaisen...). Kalakorvikset saman tiskin toiselta puolelta.
Prahasta kuuluu ostaa marionetti! Kierreltiin kauppoja (ja niitä on monta) pari päivää ennen kuin rupesin hieromaan kauppoja. Pahaa aavistamaton nuori miesmyyjä kysäisi mitä etsin. No ihan tavallista naispuolista marionettia, ei keijua eikä prinsessaa. Joten myyjä johdattaa minut ensin kuningatar-marionetin luo! (kyseessä ei ollut kielimuuri koska tsekit puhuvat yleistäen hyvää englantia) Selitän asian uudelleen ja katselemme blondia, lettipäistä tyttöä jolla on nalle kädessä. Tämän Manicka-marionetin bongasi äitini. Myyjä kertoi että se oikeasti on satuhahmo mutta ei se mitään, sillä on jopa silmöälasit niin kuin minulla!
Mietin hetken että pitäisi ostaa toinenkin. Vaikka blondi poikamarionetti. Tosin eivät taida tehdä IT-nörtti marionetteja. Ainakaan Manickan ystävä Hurvinek se ei voisi olla. Juuso olisi saattanut vaikka loukkaantua ennen kuin olisin ehtinyt selittää.
Alunperin oli tarkoitus ottaa mukaan maanantain tenttikirjat mutta koska ne vanhentuivat ennen kuin... ööö... ehdin lukea ne, piti ottaa käyttöön suunnitelma B. Lentokonelukemiseksi tuli Berliininpoppelit jonka sain lahjaksi Suomalaisesta kirjakaupasta. On muuten tosi hyvä kirja. Ja on muuten tosi kauan kun olen lukenut huvikseen... Prahan yhdestä kirjakaupasta löysin sitten sattumalta (= kun olin jo luopunut toivosta) Belle de Jourin kirjan jonka aloitin heti ja luinkin jo loppuun ja Kim Edwardsin kirjan. Nyt kun vielä osaisin siirtää tämän innon niihin tenttikirjoihin...
Lisäksi ostin torilta rasiallisen karhunvatukoita. Ehdottomasti lempimarjojani (kun niitä saa näillä leveysasteilla korkeintaan risteilybuffetin marjasekoituksesta ja joistain jogurteista). Pistelin ne poskeeni samalla kun kiertelin torilla vaikka vettä satoikin niskaan ja sateenvarjon ja marjarasian kanssa taitelu vaatikin keskittymistä. Äitikin sai muutaman.
Karkkimäärää en kuvaa. Se ei olisi heikkohermoisille ja osaa on jo maisteltukin.
Oi Praha, oi Praha
19:59 keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Yksi loman parhaista ostoksista oli ensimmäisenä päivänä ostettu sateenvarjo ja lenkkarit – joka päivä tuli vettä taivaalta. Toisinaan pisaran tai pari, toisinaan vähän enemmän.
Vaikka yritin pukeutua sään mukaan (loppuviikosta tosin oli mahdotonta ottaa takkia mukaan kaupungille kun kerta lomalla oltiin) sain silti tuomisena suomeen flunssan. Ihan tavallisen sellaisen mutta lupaan mennä heti lääkäriin jos oireet rupeavat näyttämään pahemmilta.
Kunnon lomamatkaan kuuluu aina liuta museoita. Me kiersimme Mucha-, vaha-, kommunismi- ja kansallismuseon. Seuraavalle kerralla jäi ainakin suklaa-, seksi- ja kummitusmuseo. Kansallismuseossa mässäiltiin sikiöillä ja luurangoilla eikä siellä saanut kuvata ellei ostanut kuvauslupaa. Melkein meinasin palata lippuluukulle ostamaan sillä sekä esihistoriallinen että väliaikainen näyttely olivat ennakkoluuloja parempia.
Muita vierailukohteita olivat mm. linna, Kaarlensilta ja vanha juutalaisten hautausmaa, jonka vieressä oli matkan vaikuttavin kohde: toisessa maailmansodassa kuolleiden prahalaisten juutalaisten muistomerkki. Jota ei saanut kuvata. Piste. Kaupunki itsessään oli huhutun kaunis ja tuntui jatkuvan äärettömiin joka suuntaan. Millään ei edes viikko riitä kaiken näkemiseen.
Lenkkareiden ja sateenvarjon lisäksi ostin metallinappeja, suklaata, saippuaa, Starbucksin juomapullon (rakastan ehdoitta kaikkia kaupunkeja joissa on Starbucks) ja ja ja… lankaa!
Kolusin viidestä listallani olevasta kaupasta kolme ja totesin että Schoeller + Stahlilla on lähes monopoliasema keskustan kaupoissa. MarLen tosin myi omaa lankaa mutta se oli inhottavasti tiskin takana ja en ole kovin hyvä vastaanottomaan palvelua, edes lankakaupassa. Kun sitten löysin Palladium-kauppakeskuksesta lankakaupan josta en tiennyt etukäteen, luovutin. 500 g lähti Cornwallia mukaan mutta taidan ikuisesti olla projekti ostaja. En siis osaa ostaa lankaa vain koska sitä saa ja se on niin ihanaa.
Mikä olisikaan matka jonka aikana ei tapahtuisi jotain mullistavaa?
Enemmän niistä ostoksista huomenna…
Takaisin Suomessa
20:54 maanantai 29. kesäkuuta 2009

Toin Prahasta tuliaisiksi myös flunssan. Palaan matkaraportin kanssa viimeistään keskiviikkona.
Ei Minttumaari vaan Aquila
17:37 perjantai 19. kesäkuuta 2009
Tosin toistin ensimmäistä kaaviota 5 kertaa ja sitten alkoikin näyttää että jos neulon kaikki kaaviot niin huivista tulee aivan liian iso tarkoitukseensa (museon toimiston ilmastointilaitteiden alle). Joten neuloin sen jälkeen vain kaavion kaksi. Huivista jäi siis nuolen kärjet pois joten se taitaa olla enemmän Aqua kuin Aquila. Uusi lempihuivi: veden väreilyn kuviot olivatkin ne mihin mallissa ihastuin.
Koska viime viikot ovat olleet niin touhukkaita vietetään meillä Juhannusta kaupungissa minun toiveesta, ihan kahdestaan herkutellen ja saunoen. Joten tuli oiva tilaisuus vähän laajentaa kuvauspaikkaa. Harmi vaan, kuvaajan huomio ei aina pysynyt huivissa.






Puikot: 3 mm
Lanka: Novita Florica, 132 g
Kurjenmiekat Rantaraitilla kuvasin minä. Ovat todella kauniita.
Toinenkin huivi on puikoilla. Aloitin viime viikonlopuksi puretuista Silke-Tweedeistä feather & fan-huivia. Ja nyt kun Bambu-mekko pyörii päässä niin huivista voisi tulla kiva kaveri sille. Huomasin että minulla on 3 kerää unikonväristä ja kaksi kerää Floricaa palautettavana Anttilaan. Mekon bambuthan ovat sitten puoliksi ilmaisia!
Hyvää Juhannusta kaikille kaupunkiin jääneille ja maalle karanneille!
Terhin torstai
17:11 torstai 18. kesäkuuta 2009

klo 8:00 museolle
luettelointia
valokuvausta
numerolappujen kiinnitystä
kääntämistä
klo 16:00 kotiin
ruoanlaittoa
syömistä
pakolliset kotityöt
klo 18:00 siivoamaan
STOP!
klo 16:05 (joo, mulla tosiaankin on noin lyhyt matka, aikaa siihen kuluu tasan 3 min) eteisen lattialla on pakettikortti (liian suuri paketti ei mahtunut luukustanne).
Prioriteetit kuntoon: just-nyt-heti postiin! Siivota ehtii vaikka keskellä yötä.
Mikä teippi? Miten niin siististi suljettu?
Kiitos lankakeijulle! Näillä pärjää varmasti Prahan matkan.
Knitspiration
19:00 keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Jesh! Mari sen teki. Eikä edes se Mari jolta yleensä odotetaan ihania neuleita ja paljon inspiraatiota. Vaan tämä Mari ja tämä mekko. Jos kerta on neulonut jo lukemattoman määrän huiveja, tarpeeksi paitoja, sopivia ja liian isoja pipoja ja jopa muutaman sukan niin on kai aika siirtyä uusiin kappaleisiin. Minä haluan neulotun mekon! Tai oikeastaan virkatun. Inspiraatioksi keräsin kasan viime aikoina lehdissä olleita mekkoja.

Online Linie Moda 3/2009

Louisa Harding Moda 2/2008 & Noro Kureyon Sock Suuri käsityölehti 3/2009

Marks & Kattens Eco Bomull Suuri käsityölehti 4/2009
Louisa Hardingin mekko on ollut listalla siitä hetkestä asti kun käänsin tuon lehden sivun. Ongelma on vaan langan hinta, ja saatavuus. Jotenkin kuvittelen että sitten kun meidän eka muksu (mikä eka muksu?) kastetaan (sic) niin mulla on tuo päällä. Tai siis nimenantojuhlassa. Mulla on aika hyvä kuvittelukyky...
Noron mekkokin on haaveissa mutta sen meinasin tehdä syksyllä Novitan Puro-langasta... Eli hinta siinäkin on ollut ongelmana. Alin taas on ihan vaan täytteenä mukana. Ei kiitos. Sininen Onlinen hame on eniten sitä mitä haen. Tai se olisi täydellinen jos kaula-aukko olisi vaan eri mallinen.
Marin hame on se täydellinen hame. Mutta hitsi kun pohjana on käytetty Novitan ohjetta vuodelta 2007. Ei mulla niin vanhoja lehtiä ole. Saisko jostain vielä käsityölehtisponsorin?
Pidän täällä peukkuja ja varpaita pystyssä että Suomen Turusta kulkisi langat maan keskipisteeseen huomenna. Muuten joudun käymään lankakaupassa töiden jälkeen. Ei kun siis töiden välissä.
"Tilasin" nimittäin langat tähän paitaan:

Mutta tämäkin hinkuisi puikoille:

Musta kun on kovaa vauhtia tulossa laivakissa. Tosin pankkitili ei ehkä tykkäisi että eilen kävin vaatekaupassa ja huomenna lankakaupassa. Joten toivotaan että ne Katian Brisat ehtii tänne ja haetaan ne Mandarin Classicit vasta ensi kuussa.
Miksei suomenkieli ole yhtä kätevä kuin englanti? Neuleraatio, neulepiraatio... tulee vaan radiot ja merirosvotmieleen.
Kiireinen ihminen ei ehdi kyllästymään
17:45 tiistai 16. kesäkuuta 2009
Meillä oli todella vauhdikas viikonloppu. Perjantaina vietettiin museon synttäreitä mutta valitettavasti en saanut fiilistellä tarpeeksi koska auto starttasi Espooseen klo 14 jälkeen.

Kuvasta ei ihan välity ihmisvilinä ja action.
Oltiin siis olin viime itsenäisyyspäivänä lupautunut lähteä Juuson kummipojan (ja hänen isosiskon) lapsenvahdiksi keväällä että vanhemmat pääsevät ulkomaille. No, soittoa ei kuulunut ja ehdin jo toivoa ettei asiaa tapahdukaan kunnes lasten äiti soitti juuri silloin kun aloin ruveta kiireiseksi. Lupaus on pidettävä.

Onneksi lauantaina sää helli ja viikonloppuna mm. keilattiin, käveltiin, syötiin jäätelöä rannassa ja ihmeteltiin erilaisia eläimiä.



Näköjään käytiin Korkeasaaressakin. Ja apua! Lupasin että ensi kerralla mennään Linnanmäelle! (miksei-se-ikinä-opi-olemaan-lupaamatta?)

Kotona oltiinkin sitten sunnuntai-iltana klo 22. Ensi kerralla, mutta ei kovin pian.
Valitettavasti minulta jäi väliin kaikki Kippailut eikä Soukan Menitassa ollut edes etsimääni Katian Brisa-lankaa uusimman Modan villatakkiin. Plääh. Ovat aika vaikeita lankoja löytää nuo Katiat... Eli ensi viikon matkalle ei vielä ole mitään neuletta! (Aquila pääsee pingottumaan tänään ja viikonlopun ajomatkoilla SilkeTweed-huivi edistyi vähän liiankin hyvin)
Suunnitelma Ö:nä on ottaa Prahaan mukaan tukku ohjeita ja ostaa langat paikan päältä (lankojen ostaminen nyt joka tapauksessa on suunnitelmissa) mutta se on aika riski-suunnitelma...
Billie on Belle
19:25 torstai 11. kesäkuuta 2009
Miksei kukaan kertonut että työssäkäyvät aikuiset on oikeasti näin väsyneitä iltaisin?
Viime viikolla harjoitteluni muuttui kesätöiksi ja sain 1 h 15 min lisää työaikaa kaikille päiville. No, maksetaan siitä toki palkkaakin. Mutta vihdoinkin minunkin energiat tulee tehokkaasti kulutettua... enkä käy aina niin monella kierroksella. Paitsi silloin kun väsymys triplaa kierrokset.
Kotona ei sitten jaksakaan kuin hömppää. Yksi hyvä hömppä on maanantai-iltaisin Neloselta tuleva Puhelintytön päiväkirja.

Minulla ja Billie Piperilla on pitkä menneisyys. Yläasteella makuuhuoneen seinällä oli (muun muassa) Billien juliste. Joten Billietä on jännä katsoa prostituoituna. Aivan kun vanha kaveri olisi astunut synkälle puolelle. Ja olisihan se kivaa jos saisi parin tunnin työstä tukun rahaa käteen.
Myös oikean Bellen blogi on koukuttanut (tällä hetkellä olen tammikuussa 2004) ja kirjat voisivat olla täydellistä lomaluettavaa. Minä kun en häpeä lukea mitään rannalla tai muilla julkisilla paikoilla.
Mulla muuten oli vastaava valkoinen paita (kellä ei ollut napapaitaa, käsi ylös?) ja olisin halunnut tuollaisen bleiserinkin. Sen virkaa hoiti luumunvärinen paitapusero. Oon ihan varma että jossain musta onkin kuva identtisissä vaatteissa.
Jotain piti matkia kun ei Britneykään ollut vielä kuuluisa. Enää en kyllä Billietä matkisi. Tai ainakaan Belleä. Paljon rahaa mutta on siinäkin oma vaivansa.
Niistä käsitöistä ensi viikolla, lupaan. Palkinnonkin lupaan saada matkaan ensi viikolla.
Lammas lampaan vaatteissa
19:59 maanantai 8. kesäkuuta 2009
Ei vaan luista. Ihan selvä maanantai. Tosin se alkoi jo eilen illalla kun totesin että Dropsin kahden langan neuleesta ei tule kivaa niin kuin kuvassa vaan kummallinen. Purkuun. Lisäksi viikonlopuksi tarvitsee matkaneuleen ja hirveästi tekisi mieli tehdä vaikka mitä mutta alkaa olla sellainen olo ettei mikään yrittämäni onnistu. Ainakin kaksi edellistä neuletakkia on tuomittu mörvelöiksi. Eli siis takaraivossa joku höpöttää että "sä et osaa mitään älä turhaan osta lankaa". Taitaa olla mörvelökuu.
Lisäksi taistelin koko eilisen päivän saadakseni avainketjun jossa on nappeja. Avainketjun jossa on nappeja! Ei vaan onnistu. En tajua miten muut onnistuvat. Tai sitten se johtuu vain minusta. Haluan napit sotilaalliseen jonoon, kaikki oikein päin eikä kukaan saa keikkua. Rautalanka olisi siis varmaan paras nauhamateriaali mutta ei niin kiva kaulassa. Minä haluan bambulankaa.

Ja tietysti töissä pyydettiin tekemään tyynynpäällisiä. En tainnut sanoa viikkoja sitten tarpeeksi kuuluvasti että olen enemmän neuloja ja kaikkea muuta vain kokeilen...

En varmaan saisi käsitöitäni museoon ellen olisi töissä siellä...
Piti siis hakea dopingia lähikaupasta:

Jospa se siitä, huomenna on sentään tiistai.
Jossain olen sentään onnistunutkin. Tosin en kyllä halua tehdä lampaita tai lampaille vähään aikaan enkä ainakaan tästä langasta. (Poppelin ikkunassa on minun neulomia lampaita, mars kurkkimaan!)








